Mitä tiestön korjausvelalla tarkoitetaan?

Korjausvelka tarkoittaa rahamäärää, joka tarvittaisiin huonokuntoisten teiden korjaamiseen. Se lasketaan yhteen kaikista niistä teistä, jotka ovat korjauksen tarpeessa. Tien kuntoa ei arvioida pelkästään teknisen kunnon perusteella, vaan myös sen mukaan, miten sen kunto vaikuttaa käyttäjiin ja yhteiskuntaan. Siksi esimerkiksi vilkkaasti liikennöity tie voidaan luokitella huonokuntoiseksi herkemmin kuin vähäliikenteinen tie, vaikka niiden tekninen kunto olisi samanlainen.

Korjausvelka koskee rakenteellisia korjaustarpeita. Se ei sisällä esimerkiksi puutteita kunnossapidossa, hoidossa tai palvelutasossa. Korjausvelka kuvaa väylän tämänhetkistä rakenteellista korjaustarvetta, kun taas kunnossapidon tai palvelutason puutteet ovat usein syitä, jotka ajan myötä aiheuttavat tai kiihdyttävät tätä korjaustarvetta.

Perustietoa tieverkosta

Maanteitä on yhteensä likimain 78 000 km, rautateitä noin 6 000 km ja vesiväyliä 16 300 km, joista kauppamerenkulun käytössä noin 4 000 km.

Väylämuotoa kohden rahoitus (vuonna 2026) oli maanteiden osalta 15 000–16 000 €/km, vesiväylien osalta noin 8000–9000 €/km ja rautateiden osalta noin 90 000 €/km. Esimerkiksi rautateille kohdistuu siis kilometriä kohden yli viisi kertaa enemmän rahoitusta kuin maanteille.

Perusväylänpidon rahoituksella pidetään kunnossa tiet, radat ja vesiväylät. Maanteiden osalta talousarviossa 2026 perusväylänpidon rahoitusta oli 787 M euroa, joka ei riitä korjausvelan taittamiseen.

Suomen tieverkko on moninainen. Valtion maanteiden ja yksityisten tiekuntien yksityisteiden lisäksi kunnilla ja kaupungeilla on katuja.

Jos perusväylänpidon rahaa ei ole riittävästi, etusijalle asetetaan toimet, jotka varmistavat liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden arjessa, kuten talvikunnossapito ja hoito. Lisäksi pyritään huolehtimaan erityisesti vilkkaasti käytettyjen ja elinkeinoelämälle tärkeiden väylien kunnosta ja liikenneturvallisuudesta.

Suomen tieverkko on rakennettu nykymuotoonsa jo useita vuosikymmeniä sitten. Suuri osa verkosta on tullut peruskorjausikään. Vaihtelevat säät ovat aiheuttaneet tieverkolle yllättäviä haasteita.

Maanteiden ja yksityisteiden yhteenlaskettu korjausvelka on lähes 4 miljardia euroa. Teiden korjausvelka tarkoittaa sitä, kuinka paljon teissä on jo kertynyttä korjaustarvetta. Kunnossapidon puutteet, kuten liian vähäinen hoito tai korjausten lykkääminen, eivät vielä ole korjausvelkaa, mutta ne kasvattavat sitä ajan mittaan. Toisin sanoen: jos pienet viat jätetään korjaamatta, niistä syntyy myöhemmin isompia ja kalliimpia korjauksia.

Korjausvelan hoitaminen on investointi turvallisuuteen, sujuvuuteen ja talouden toimintaan. Korjausvelka on kuin vuotava katto: mitä pidempään korjausta lykätään, sitä suuremmaksi ja kalliimmaksi ongelma kasvaa.

Korjausten lykkääminen kasvattaa tieverkon korjausvelkaa sekä tulevia korjauskustannuksia.

Jokainen kuljetus alkaa ja päättyy alemmalle tieverkolle, vaikka suurimmat liikennemäärät kulkevat päätieverkolla. Tieverkko turvaa toimitusketjut metsästä, maatilalta ja kaivokselta aina vientisatamiin asti.

Monilla Suomen tärkeimmillä kuljetusreiteillä liikkuu paljon raskasta liikennettä, vaikka tiet ovat paikoin liian kapeita tai niiden kapasiteetti on riittämätön liikennemääriin nähden.

Tieverkon rakenteellinen kunto on heikkenemässä, kun aiempina vuosikymmeninä rakennettujen teiden peruskorjaustarve kasvaa nopeammin kuin korjauksia tehdään. Tämä lisää korjausvelkaa ja nostaa tulevia kunnossapitokustannuksia.

Alueellisen tieverkon merkitys ulottuu liikennettä laajemmalle: se tukee huoltovarmuutta, elinkeinoelämää, turvallisuutta, palveluiden saavutettavuutta ja alueiden elinvoimaa.

Heikkenevä väyläverkko näkyy lopulta jokaisen arjessa, yritysten toiminnassa ja alueiden elinvoimassa.

Tieverkon kunto vaikuttaa suoraan alueiden elinvoimaan ja Suomen kilpailukykyyn. Riittävä rahoitus luo myönteisen kasvun kierteen, kun taas kunnossapidon puutteet johtavat negatiiviseen kehityskulkuun.

Toimivat tiet ja yhteydet ovat maaseudun kasvun perusta. Kun yritykset, ihmiset ja tavarat liikkuvat sujuvasti, syntyy uusia investointeja, työpaikkoja ja elinvoimaa koko Suomeen. Korjaamalla myös muita kuin pääväyliä vahvistetaan taloutta monipuolisesti.

Lisää kuvia ja infografiikoita julkaistaan 30.9.